tyhjä
tyhjä
pystypalkki
Edellinen Ritari Ritarit-sivulle Seuraava Ritari

Luutnantti Paavo Kahla
Paavo Kahla
Ritari nro 54, päivämäärällä 26.4.1942.
tyhjä
Nimityshetkellä palveli TLeLv 16:sta 3. lentueessa tiedustelukoneen tähystäjänä.
tyhjä
Kaatui 23.10.1944 Kittilässä.


Nimitysesitys


"Vänrikki Kahla on lentokoneen tähystäjänä suorittanut kaikkiaan 141 sotalentoa, osoittaen ilmiömäistä rohkeutta ja harkintakykyä. Vanhentuneesta lentokalustosta ja useinkin epäedullisista sääolosuhteista huolimatta on hän suorittanut tehtävänsä kiitosta ansaitsevalla tavalla. Hänen tuomansa tiedustelutulokset ovat olleet luotettavia ja sodan johdolle hyvin arvokkaita.
11.7.41 sai vänrikki Kahla laajan valokuvaustehtävän, mikä oli suoritettava 2500 m:n korkeudessa. Valokuvattavan alueen keskellä oli vihollisen 40 mm:n it.patteri, mikä alkoi heti tulittaa konetta. It.tulesta huolimatta jatkoi vänrikki Kahla tehtävän suoritusta siksi, kunnes it.ammusten räjähdykset olivat niin lähellä konetta, että se ilmanpaineesta joutui heittelehtimään, jolloin kuvaus oli lopetettava. 5 min. kuluttua palasi vänrikki Kahla jatkamaan keskeytynyttä tehtävää.
27.7.41 yöllä sai vänrikki Kahla suoritettavakseen kaukopartion huoltolennon. Mitä huonoimmista sääolosuhteista huolimatta suoritti vänrikki Kahla hänelle annetun tehtävän ja hyvällä taidollaan onnistui löytämään kaukopartion.
7.8.41 sai vänrikki Kahla tiedustelutehtävän reitillä Niva-Lahdenpohja-Ihala-Kurkijoki-Hiitola-Kaarlahti-Käkisalmi. Huolimatta vihollisen erittäin kiivaasta it.tulesta, suoritti vänrikki Kahla 1000 m:n korkeudessa lentäen tehtävän kiitettävällä tavalla.
26.9.41 sai vänrikki Kahla suoritettavakseen tykistötulenjohtolennon. Maalina oli vihollisen it.patteri, minkä paikkaa ei täysin varmasti tunnettu. Saadakseen it.patterin paikan selville teki vänrikki Kahla ensiksi aluetta vastaan syöksyjä sekä tulitti maastoa, jolloin it.patteri miehitettiin ja se ryhtyi ampumaan. Tämän jälkeen johti vänrikki Kahla oman tykistön tulen vihollisen it.patteriin, jolloin yhteen tykkiin saatiin täysosuma ja patteri vaijennettiin. Vänrikki Kahla huomasi vihollisen it.patterin miehistön suojautuvan erääseen metsikköön, mihin hän välittömästi siirsi oman tykistön tulen ja suurin osa miehistöstä tuhottiin.
12.10.41 sai vänrikki Kahla tehtäväkseen maalitiedustelulennon omalle tykistölle. Tehtävää suorittaessaan joutui vänrikki Kahla useampia pattereita käsittävän vihollisen it.tulen alaiseksi, jolloin kone sai lukuisia osumia, mutta kykeni kuitenkin palaamaan tukikohtaan. Vänrikki Kahla toi omalle tykistölle erittäin arvokkaita tietoja maaleista.
Lukuisilla lennoillaan on vänrikki Kahla joutunut kohtaamaan vihollisen hävittäjiä, mutta erittäin suuren rohkeutensa, tarkkuutensa ja harkintakykynsä takia on hän aina onnistunut eksyttämään vihollishävittäjät jäljiltään.

Lisäesitys


"Luutnantti Paavo Elias Kahla on jälkeen 24.12.1941 suorittanut 16 sotalentoa ja osallistunut menestyksellisesti varsinkin Karhumäen operaatioiden aikana vihollisen rivistöjen, leirialueiden ja kuormastojen pommituksiin sekä tulituksiin saaden lukuisia täysosumia.Luutnantti Kahla on suorittanut hänelle annetut lentotehtävät erittäin suurta rohkeutta ja harkintakykyä osoittaen vihollisen voimakkaasta it.tulesta huolimatta. 18.3.1942 suoritti luutnantti Kahla suomalaisen kaukopartion huoltolennon erittäin harkitusti ja hyvällä menestyksellä. 8.4.1942 luutnantti Kahla suoritti lentotiedustelun ja ilmavalokuvauksen vihollisen voimakkaasta hävittäjäkonevaarasta huolimatta Seesjärven koillisrannalla, jolloin sotilasjohtomme sai varmuuden vihollisen moottorikelkkojen sijoituspaikasta ja tarkasta lukumäärästä."

Taustatietoa


Paavo Elias Kahla syntyi Lohtajalla 4.11.1918. Perhe muutti Kokkolaan ennen sotia. Kahla kirjoitti ylioppilaaksi Kokkolan yhteislyseossa 1938. Asepalveluksensa hän suoritti Kauhavan Ilmasotakoulussa.
Opiskelut metsänhoitajaksi keskeytyivät Talvisodan alettua, ja Kahla sai kutsun palvelukseen tiedustelulaivueeseen (LeLv 16). Talvisodassa hän suoritti Fokker CX-koneen tähystäjänä 50 sotalentoa.
Jatkosodan sytyttyä hän palasi samaan laivueeseen. Hänet ylennettiin lentueen (3./LeLv 16) päälliköksi 10.6.1943. Paavo Kahla oli taitava tiedustelija, joka täytti tehtävänsä jos se vain oli mitenkään mahdollista. Eräällä lennolla elokuussa 1942 Kahla ja hänen ensimmäisellä sotalennollaan oleva ohjaajansa, vänr. Pentti Mannermaa, joutuivat vihollisen matalatorjuntatuleen, jolloin yksi kiväärinluoti osui ohjaajan sydämeen. Kahla havaitsi ohjaajan olevan tajuton, jolloin hän hivuttautui koneen ulkopuolta pitkin ohjaamoon. Tajuttoman ohjaajan sylissä istuen Kahla toi koneen kotikentälle. Laskussa kone (FK-109) meni ympäri, koska Kahla ei pystynyt suorittamaan loppuvetoa. Ohjaaja oli kuitenkin jo menehtynyt.
Lapin sodan loppuvaiheessa Paavo Kahlaa odotti jo kotiuttaminen. Hän oli ehtinyt jo luovuttaa mm. henkilökohtaisen aseensa, kun 22.10.1944 tuli tieto tiedustelutehtävästä saksalaisten selustaan. Kahla halusi tapansa mukaan suorittaa vaikeimmat tehtävät itse, niin tämänkin. Kahla ja kersantti J. Liinamaa starttasivat lennolle FK-104:llä 23.10. aamulla klo 06. He eivät palanneet määräaikaan mennessä. Vasta syksyllä 1945 löydettiin koneen jäännökset Aakenus-tunturin läheltä. Koneen oletettiin joutuneen saksalaisten erittäin tehokkaan ilmatorjuntatulen uhriksi. Tämä varmistui suomalaisten radiotiedustelun napattua saksalaisten radioliikenteestä lyhyen mutta paljon puhuvan tiedon: "Suomalainen tiedustelukone ammuttu alas".
Paavo Kahla oli viimeinen kaatunut Mannerheim-ristin ritari. Hänet on haudattu Kokkolaan Marian hautausmaalle sankarihautaan.


Sivun alkuun

pystypalkki
alapalkki